SUOLISTO VOI VAURIOITTAA TAI PARANTAA MAKSAA

Maailman terveysjärjestö arvioi, että maailmassa yli 1.9 miljardia täysikäistä ihmistä on lihavia. Tämän seurauksena aineenvaihdunnalliset sairaudet, kuten rasvamaksa ovat yleistyneet. Maksa on rasvoittunut silloin, kun yli 5 % maksasta on rasvaa. Suomessa munuais- ja maksaliitto arvioi, että jopa 1.000.000 ihmisellä on rasvamaksa (Viite 1). Toki luvussa ei ole eroteltu alkoholiperäistä ja ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa toisistaan. Ihmisellä voi olla alkoholiperäinen rasvamaksa, jos alkoholin kulutus on liiallista. Yläraja kulutukselle on 20g/päivä naisille ja 30 g/päivä miehille. Alkoholin aiheuttaman rasvamaksan voi tunnistaa määrittämällä veren transaminaasien (aspartaatti aminotransferaasi, AST ja alaniini aminotransferaasi, ALT) suhteita. Jos niiden suhde on > 2.0 U/L tai ALT on > 300 U/L, on melko varmasti kyseessä alkoholiperäinen rasvamaksa.

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa taas johtuu usein huonoista elintavoista ja vyötärölihavuudesta, jonka rajana pidetään miehillä yli 102 cm ja naisilla yli 88 cm. Väestötasolla noin 90 %:lla vyötärölihavista on rasvamaksa usein tietämättään. Aika pelottavaa, eikö? Rasvamaksan ja siihen liittyvän vyötärölihavuuden hoitoon ei tällä hetkellä ole pysyviä keinoja, mutta ne ovat vakava terveysriski, joka voi johtaa tyypin 2 diabetekseen tai toisinpäin (Viite 2).

Suoliston mikrobien koostumus ja niiden tuottamat aineenvaihduntatuotteet on liitetty maksan rasvoittumiseen. Suolen seinämän hiussuonet yhtyvät porttilaskimoon, joka kuljettaa veren maksan hiussuoniin. Siten suolistosta on suora yhteys maksaan. Porttilaskimoveri sisältääkin suolistosta imeytyneitä ravintoaineita ja kuona-aineita, joita maksa edelleen käsittelee. Maksan porttilaskimojärjestelmän merkitys on siinä, että suoliston hiussuoniverkossa kiertänyt veri tulee suoraan maksan käsiteltäväksi ennen kuin se pääsee yleiseen verenkiertoon. Näin maksa tekee vaarattomaksi useita suolistosta tulevia mahdollisisesti harmillisia aineita ennenkuin muu elimistö altistuisi niille. Voi siis vaan kuvitella haittoja, jotka syntyisivät siitä, että maksa ei toimi normaalisti!

Tieto siitä, että suolistomikrobisto on yhteydessä maksan rasvoittumiseen, on luonut toivoa niiden käytöstä maksan parantamisessa (Viite 3). Monien maitohappobakteerien, kuten laktobasillien ja bifidobakteerien on osoitettu parantavan rasvamaksaa eläinkokeissa. Yksi kliininen koe, jossa tutkittavat nauttivat Bifidobakteeri breve B-3:a ei kuitenkaan ollut tuloksellinen, eikä myöskään muutoksia maksan terveyteen liittyvissä veriarvoissa havaittu (Viite 4). Sitä vastoin muun muassa Bifidobakteeri longum:in nauttiminen yhdessä ravintokuitujen kanssa on kyennyt vähentämään maksan rasvaisuutta ja parantamaan kehon insuliiniherkkyyttä (Viite 5). Meidän oma tutkimusryhmämme on havainnut, että yhden terveydelle hyödyllisen suolistomikrobin, Faecalibacterium prausnitzii:n määrä oli alhaisempi tutkittavilla, joilla oli rasvamaksa (Viite 6). Samankaltaisia tutkimustuloksia ovat esittäneet muutkin tutkijat maailmalla (Viite 7).

Jos muistatte, kirjoitin tästä mikrobista koliitin eli haavaisen paksusuolen yhteydessä. Sen tuottaman molekyylin avulla pystyttiin eläinkokeessa parantamaan tautia. Kun annostilimme tätä mikrobia suun kautta hiirille, joille samalla oli aiheutettu rasvamaksa, mikrobi ehkäisi sairauden (Viite 8). Tällä Faecalibacterium prausnitzii:lla tuntuu siis olevan paljon hyviä, ihmistä hyödyttäviä toimintoja. Periaatteessa voisi siis olla mahdollista käyttää kyseistä mikrobia rasvamaksan hoidossa. Ikävä kyllä, “terapeuttisia” mikrobeja ei kuitenkaan välttämättä hyväksytä ihmisten hoitomuotona, tai ainakin tie siihen on pitkä ja kivinen. Sen vuoksi onkin tärkeää löytää luonnollisia, esimerkiksi ravitsemukseen pohjautuvia keinoja, joiden avulla niiden määrää lisätään suolistossa. Useat tällaiset hyvät mikrobit tykkäävät käyttää ruokanaan ravinnon kuituja. Omassa tutkimuksessamme olemmekin nyt saaneet selville, että Faecalibacterium prausnitzii:n kasvu lisääntyi, kun sille annettiin ravinnon mukana tiettyä luonnollista kuitua. Kun kuitua syötettiin 12 viikon ajan laboratoriossa rotille, joille oli aiheutettu rasvamaksa, niiden maksan rasvan määrä väheni ja energia-aineenvaihdunta parani.

Olemmekin aloittamassa uutta tutkimusta, jossa pyritään hoitamaan ihmisten rasvamaksaa vaikuttamalla kuidun avulla Faecalibacterium prausnitzii:n määrään suolistossa. Voit lukea lisää tutkimuksesta blogissani olevasta tutkimustiedotteesta, ja halutessasi kysyä mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen.

VIITTEET:

1. A. Kotronen, H. Yki-Jarvinen, S. Mannisto, L. Saarikoski, E. Korpi-Hyovalti, H. Oksa, J. Saltevo, T. Saaristo, J. Sundvall, J. Tuomilehto, and M. Peltonen, Non-alcoholic and alcoholic fatty liver disease - two diseases of affluence associated with the metabolic syndrome and type 2 diabetes: the FIN-D2D survey. BMC Public Health 10 (2010) 237.

2. A. Takaki, D. Kawai, and K. Yamamoto, Molecular mechanisms and new treatment strategies for non-alcoholic steatohepatitis (NASH). Int J Mol Sci 15 (2014) 7352-79.

3. Z.M. Younossi, M.J. Reyes, A. Mishra, R. Mehta, and L. Henry, Systematic review with meta-analysis: non-alcoholic steatohepatitis - a case for personalised treatment based on pathogenic targets. Alimentary pharmacology & therapeutics 39 (2014) 3-14.

4. Minami J, Kondo S, Yanagisawa N, Odamaki T, Xiao JZ, Abe F, Nakajima S, et al. Oral administration of Bifidobacterium breve B-3 modifies metabolic functions in adults with obese tendencies in a randomised controlled trial. J Nutr Sci 2015;4:e17.

5. Malaguarnera M, Vacante M, Antic T, Giordano M, Chisari G, Acquaviva R, Mastrojeni S, et al. Bifidobacterium longum with fructo-oligosaccharides in patients with non alcoholic steatohepatitis. Dig Dis Sci 2012;57:545-553.

6. E. Munukka, S. Pekkala, P. Wiklund, O. Rasool, R. Borra, L. Kong, X. Ojanen, S.M. Cheng, C. Roos, S. Tuomela, M. Alen, R. Lahesmaa, and S. Cheng, Gut-adipose tissue axis in hepatic fat accumulation in humans. J Hepatol 61 (2014) 132-8.

7. Wong VW, Tse CH, Lam TT, Wong GL, Chim AM, Chu WC, Yeung DK, et al. Molecular characterization of the fecal microbiota in patients with nonalcoholic steatohepatitis--a longitudinal study. PLoS One 2013;8:e62885.

8. E. Munukka, A. Rintala, R. Toivonen, M. Nylund, B. Yang, A. Takanen, A. Hanninen, J. Vuopio, P. Huovinen, S. Jalkanen, and S. Pekkala, Faecalibacterium prausnitzii treatment improves hepatic health and reduces adipose tissue inflammation in high-fat fed mice. ISME J. (2017) 11:1667–1679.