Koronaviruskin elää suolessa - mitä tieto siitä tarkoittaa?

Koronavirus on mullistanut maailman menon vuonna 2020 . Koronavirukset ovat ryhmä yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystietulehduksen. Niitä on siis aina ollut olemassa ja ne ovat eläneet suhteellisen sopuisasti kanssamme, mutta nyt tämä niin sanottu uusi koronavirus on vaarallisempi kuin aiemmat virukset. On esitetty spekulaatioita siitä, että valoillaan oleva uusi virus olisi tehtailtu laboratoriossa, mutta tiedemiehet ovat kummonneet tuon myytin. Kyllä virus on nykytietämyksen valossa aivan luonnollisen aito ja oikea.

Joulukuussa 2019 alkoi Wuhanin maakunnassa Kiinassa epidemia, jonka aiheuttaja on juuri tällainen uusi koronavirus. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi. COVID-19 on nyt levinnyt maailmanlaajuiseksi, minkä vuoksi Maailman terveysjärjestö julisti koronavirusepidemian pandemiaksi maaliskuussa vuonna 2020. Sen lisäksi, että koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektion, se voi myös saada aikaan oireita suolistossa, kuten ripulia ja oksentamisen. Itse asiassa nykyisten arvioiden mukaan jopa kahdeksallakymmenellä koronaviruspotilaista ilmenee suolisto-oireita ennekuin itse hengitystieoireita. Jotenkin siis suoliston huonovointisuus liittyy alttiuteen sairastua virusinfektioon. Kannattaakin tarkkailla itseään, mutta ei liian neuroottisesti, suolisto-oireiden suhteen. Jos rankkojen suolisto-oiriden jälkeen nousee kuume, on syytä hakeutua nopeasti lääkäriin. Jos suoliston huonovointisuus todella edesauttaa infektion saamista, nyt jos koskaan kannattaa pitää suolistonsa hyvinvoinnista huolta. Näinä aikoina on hyvä muistaa syödä terveellisesti: paljon kuitupitoisia vihanneksia, jotka sisältävät luonnollisia prebiootteja! Liikkuminen myös edesauttaa suoliston toimintaa, eli ei kannata jäädä sohvaperunaksi murehtimaan.

Kiinalaiset tutkijat löysivät seitsemänkymmenen Covid-19 potilaan ulostenäytteestä SARS-CoV-2:n. Tämä tarkoittaa siis sitä, että virus voi levitä myös ruuansulatuskanavan kautta sen lisäksi, että se leviää pisaratartunnan ja kosketuksen välityksellä. Itse asiassa tämä uusi koronavirus näyttäisi elävän suolistossa jopa kauemmin kuin hengitysteissä, koska tutkijat havaitsivat viruksen ulosteissa vielä viikkoja sen jälkeen, kun hengitysnäytteet olivat muuttuneet negatiivisiksi. Eli epidemian aikana erityisesti, joskin hyvin suositeltavaa aina muulloinkin, on ehdottoman tärkeää huolehtia käsien hygieniasta vessassa käynnin jälkeen!! Kun tulet vessasta asioiltasi, hiero saippuaa käsiin huolella ottaen erityisesti huomioon sormien välien pesemisen, huuhtele vedellä saippua huolella pois, kuivaa kätesi ja sen jälkeen sulje vesihana käsipaperilla, eikä kädelläsi. Pidä huolta käsihygieniastasi käydessäsi kaupassa. On hyvä idea pitää jopa kumihansikkaista kaupassa kädessään. Ne voi kassan jälkeen heittää pois. Huuhdo kätesi käsidesillä ennen ja jälkeen maksupäätteen näppäilemistä. Näin toimiminen on oman itsensä ja muiden parhaaksi!

Kiinalaiset tutkijat löysivät myös koronapotilaiden suolesta otetuista koepaloista reseptoria eli suolen pinnalla olevia proteiinimolekyylejä nimeltään ACE2, joihin koronavirus kiinnittyy. Näitä reseptoreita näyttäisi olevan koko ruuansulatuskanavan alueella eli virus voi kiinnittyä suolistossa laajalle alueelle majaillakseen siellä salakavalasti. Sen lisäksi, että tämä angiotensiiniä muuttava ACE2 entsyymi toimii viruksen kiinnittymisessä, se vähentää verenpainetta ja säätelee verisuonten seinämien supistumista.

Useilla koronavirusinfektion saaneilla potilailla ilmenee myös paha bakteerin aiheuttama infektio, joka itse asiassa on ollut monissa tapauksissa infektoituneiden kuolinsyy, eikä itse virusinfektio. Osa tutkijoista ajattelee nyt, että antibioottiresistenteillä bakteereilla voisi olla tässä roolinsa. Olemmeko edesauttaneet viruksen aiheuttamaa tuhoa antibioottien liikakäytöllä? Kirjoittaessani tätä blogia, tutkimuksia aiheesta ei ole vielä valmistunut, mutta niitä todellakin tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää viruksen infektiivisyyttä ja sitä edesauttavia tekijöitä. Jos tekijät tunnettaisiin, voidaan mahdollisesti ehkäistä pandemian leviämistä, kun niihin voitaisiin puuttua.

Tällä hetkellä Amerikkalaiset tutkijat ovat tehneet havainnon, että maissa, joissa on edelleen käytössä tuberkuloosirokotus eli Bacillus Calmette-Guerin (BCG), on vähemmän koronavirustapauksia kuin maissa, jossa rokote on jätetty useita vuosia sitten pois rokotusohjelmasta. Laajamittaista tutkimusta kuitenkin tarvitaan, että voitaisiin arvioida, soveltuuko tuberkuloosirokote todella koronavirusinfektion ehkäisyyn.

Hyvä uutinen on, että Suomen Akatemia on laittanut vireille ylimääräisen rahoitushaun huhtikuussa, jonka avulla tuetaan koronavirustutkimusta Suomessa. Jaossa on 8.5 miljoona euroa. Tämä on erittäin hieno teko Akatemialta ja Suomessa on useita huipputukijoita, muunmuassa omassa yliopistossani eli Jyväskylän yliopistossa, jotka voivat koronavirustutkimusta edistää.

Toivotan kaikille jaksamista ja hyvää terveyttä tässä eriskummallisessa tilanteessa!