Yleiskatsaus suoliston hyvinvoinnista - ja harppaus uniongelmiin

Tervetuloa katsomaan opettavaista yleisvideota ja lukemaan lisää!

Tein hiljattain mahtavaa yhteistyötä Uniopistoa pyörittävän Ritva Gluthin kanssa, jonka seurauksena syntyi tämä hieno Ritvan minulle tekemä haastatteluvideo, joka löytyy tästä linkistä: https://player.vimeo.com/video/508339156 ja oheinen blogiteksti alla. Linkin viedosta saat kokonaisvaltaisesti kansantajuista tietoa suoliston merkityksestä terveydelle. Tämä toimii myös Ritvan opetusmateriaalina Blogitekstissä on enemmän tietoa suoliston vaikutuksista aivoihin, ja jos sinulla on kysymyksiä, joihin et saa näistä vastausta, niin minä ja Ritva vastaamme mieluusti. Alla on myös linkki Ritvan Uniopiston sivuille. Toivottavasti innostut katsomaan videon ja lukemaan alta, miten suoli-aivo-yhteys saattaa toimia ja vaikuttaa juuri sinuun.

Nykypäivän kiireisessä ja stressaavassa elämäntyylissä uniongelmat ovat tyypillisiä ja sen vuoksi me kahden eri alan asiantuntijat halusimme yhdessä miettiä, mikä voisi olla suoliston ja sen asukkien rooli uniongelmissa. Ritva on ollut mukana myös Uniliiton toiminnassa, hän on anestesiasairaanhoitaja ja uniohjaaja, joka pitkän työuransa aikana on perehtynyt myös reumaan, syöpätauteihin sekä muistisairauksiin. Kutsuisin teidät blogini lukijat myös lämpimästi tutustumaan Ritvan Uniopisto.fi sivustolle. Tässä on linkki opiston sivustolle: https://uniopisto.fi/. Haastattelussa Ritva toteaa, Uniopisto.fi sai alkunsa oivalluksesta yhdistää Suomalaisten eri tutkijoiden tutkimustietoa unettomuuden lääkkeettömiin menetelmiin ja lähteä viemään niitä käytännön tasolle. Ajatuksena on jättää hyvästit pelottelulle ja liialliselle yrittämiselle, koska nukkuminen ei ole tahdonalaista toimintaa. Löytöretki omaan kehoon ja mieleen on palkitseva matka, se kasvattaa luottamusta siihen, että nukkumisen taito on jo sinussa. Kehon jatkuva pyrkimys tasapainoon, jota voimme omalla toiminnallamme tukea on myös avain levolliseen uneen, toteaa Ritva. Itse suolistotutkijana tiedän, että uniongelmat ja stressi ovat vahvasti yhteydessä IBS:ään, mutta niihin voidaan löytää ratkaisuja.

Puhutaan siitä, että ”on perhosia vatsassa” ja englanniksi on olemassa sanonta ”gut insticts” (jostain syystä suomennettuna näppituntuma eikä suolituntuma). Silti vasta ehkä viimeisten kymmenen vuoden aikana on suoliston ja aivojen välisiä yhteyksiä on alettu ymmärtää tieteellisesti. Ensimmäisiä viitteitä kyseisestä yhteydestä on saatu tutkimalla hiiriä, joilla ei ole mikrobeja lainkaan. Nämä mikrobeista vapaat hiiret syntyvät ja elävät steriilissä ympäristössä, eristyksessä ulkomaailmasta, mikä estää mikrobien kasvun niiden suolistossa. Tutkijat vertasivat mikrobittomien hiirten käytöstä normaalissa ympäristössä eläviin hiirin, joilla on normaali suolistomikrobisto. Mikrobittomilla hiirillä muun muassa erittyi stressin seurauksena enemmän stressihormoneja. Tämä oli ensimmäinen osoitus siitä, että suoliston asukit voivat säädellä aivojen toimintaa.

Mutta miten viestit voisivat välittyä suolistosta aivoihin? Ihmisen ruuansulatuskanavan eli suoliston yhteydessä sijaitsee enteerinen hermosto. Tieteellisten arvioiden mukaan suolistossa on jopa viisisataa miljoonaa hermosolua! Joidenkin arvioiden mukaan se on enemmän hermosoluja kuin mitä kissan aivoissa on. Voidaan siis humoristisesti ajatella, että ihmisen suolisto on viisaampi kuin kissan aivot. Enteeriset hermosolut hermosolut säätelevät muun muassa suoliston liikkeitä, jotka edelleen vaikuttavat ruuansulatukseen, ravintoaineiden imeytymiseen ja suoliston entsyymien eritykseen. Ja näihin toimintoihin taas suolistomikrobisto pystyy vaikuttamaan, mutta vaikka kuinka itse ajattelisimme, että ”toimi, toimi suolistoni”, emme pysty siihen vaikuttamaan, koska säätely ei ole tahdonalaista. Enteerinen hermosto on yhteydessä aivoihin kiertäjähermon välityksellä. Kiertäjähermolla on useita tärkeitä tehtäviä ihmiselimistössä. Se muun muassa säätelee elimistön puolustusjärjestelmän tiettyjä toimintoja, hidastaa sydämen toimintaa, lisää mahahapon eritystä sekä ohjaa luustolihaksia ja useita tuntemuksia. On mielenkiintoista, että joidenkin tutkimusten mukaan ihmisillä, joilla kiertäjähermo on jotenkin katkaistu, on alhaisempi riski sairastua Parkinsonin tautiin. Sekin kertoo jo jotain suoliston ja aivojen välisestä yhteydestä.

Suoli-aivoakselin merkityksen ymmärtämisen kannalta on tärkeää tietää, että suolistossa tuotetaan paljon hormoneja, jotka säätelevät keskushermoston ja muun kehon toimintaa. Sen lisäksi, että suolisto itse tuottaa esimerkiksi kylläisyyttä sääteleviä hormoneja ja hermopeptidejä, suolistomikrobien ravinnon kuiduista tehtailemat lyhytketjuiset rasvahapot lisäävät muun muassa ”nälkäisyyshormonina” tunnetun leptiini-hormonin eritystä rasvakudoksesta. Voisiko suolistomme siis kertoa meille, milloin tulisi syödä? Lähes kaksikymmentä vuotta sitten leptiinistä suunniteltiin lihavuuslääkettä, kun se vähensi eläinkokeessa ruokahalua ja sitäkin kautta kehon painoa. Sen jälkeen selvisi ikävä kyllä, että ihmisillä liika leptiini voikin lisätä ruokahalua. Haaveet leptiinistä lääkkeenä lihavuuden hoidossa hautautuivat näiden havaintojen jälkeen.

Voisivatko suolistomikrobit, suoliston toiminta ja suoli-aivo akseli liittyä kuitenkin myös unemme laatuun? Nykypäivän kiireinen elämän tyyli on yhteydessä uniongelmiin, ja silloin vuorokausirytmi häiriintyy. Tiedetään, että samoin kuin muun kehon, niin vuorokausirytmi säätelee myös monia suoliston toimintoja. Esimerkiksi vatsalaukku tyhjenee ja veri kiertää suolistossa ahkerammin päiväsaikaan kuin yöaikaan. Jos tämä suoliston vuorokausirytmi häiriintyy, sillä voi olla huonoja seurauksia aineenvaihduntaan ja yleiseen terveydentilaan. Tämän perusteella voisi siis olla hyvän unen ja kehontoimintojen kannalta ainakin hyvä välttää liian myöhäistä syömistä. Jos ruuansulatus toimii kuten pitää, niin myös suolisto ja sitä kautta aivoihin välittyvät signaalit toimisivat todennäköisimmin niin kuin pitää. Tiedetään myös, että probiootti-lisinäkin myydyt ja suolistossa luonnollisesti asustelevat Lactobacillus plantarum ja Lactococcus lactis tuottavat serotoniinia. Serotoniini on pimeähormoni melatoniinin esiaste ja voisi siksi vaikuttaa uneen. Monet laktobasillit ja bifidobakteerit tuottavat myös GABA nimistä hermovälittäjäainetta. GABA eli gamma-amino voihappo jarruttaa keskushermoston hermosolujen toimintaa ja siten voisi auttaa nukahtamisvaikeuksista kärsiviä ja parantaa unen laatua. Voisivatko maitohappobakteerilisät sitten todella auttaa GABA:n kautta uniongelmaisia, jää suurempien populaatiotutkimusten selvitettäväksi.