OLISIKO ULOSTEENSIIRTEISTÄ TAI UUDEN SUKUPOLVEN PROBIOOTEISTA APUA SAIRAUKSIEN HOITOON?

Viime vuosikymmenen aikana on alettu ymmärtää entistä enemmän suolistomikrobien terveysvaikutuksista. Ne voivat muun muassa parantaa suoliston toimintaa ja sen pintakerroksen eheyttä, edesauttaa immuunipuolustuksen toimintaa ja sitä kautta vähentää tulehduksellisten suolistosairauksien oireita sekä myös vauhdittaa koko kehon aineenvaihduntaa. Tämä on johtanut siihen, että tutkimuksissa kartoitetaan, voidaanko hoitaa sairauksia ulosteensiirteillä tai tietyistä suolistomikrobeista tehdä täsmälääkkeitä. Näistä mikrobeista puhutaan ”uuden sukupolven probiootteina”.

Olen jo aiemmin kirjoittanut probiooteista antibioottikuurien yhteydessä. Probiootti on elävä mikrobivalmiste, jonka on oikein annosteltuna osoitettu antavan terveydellistä hyötyä käyttäjälleen. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaikki ihmiset eivät hyödy samalla tavalla probiooteista, johon on moninaisia syitä. Myöskään saman bakteerin eri kannat voivat toimia hyvin eri tavoin tai olla toimimatta.

Tässä blogissa aluksi kirjoitan ihan muutamista ulosteensiirrekokeista ja sitten kerron muutamista lupaavista ”uuden sukupolven probiooteista”. Niitä ovat Akkermansia muciniphila, Faecalibacterium prausnitzii, Eubacterium hallii ja Prevotella copri.

Ulosteensiirto eli FMT (engl. Fecal Microbiota Transplantation) ei ole uusi juttu. Kiinassa hoidettiin kroonista ripulia FMT:llä jo 4 vuosisataa ennen ajanlaskun alkua.

Vuonna 2020 julkaistiin PLos Medicine-lehdessä lumelääkekontrolloitu pilottitutkimus, jossa tehtiin laihalta ihmiseltä FMT ihmisille, joilla oli lihavuutta ja insuliiniresistenssiä. Tutkimuksessa ei havaittu muutoksia insuliiniherkkyydessä tai -resistenssissä, eikä kehonkoostumuksessa.

Vuonna 2021 Nature Medicine-lehdessä julkaistiin kliininen koe (NCT03477916), jossa tutkittiin voiko ravintokuitu yhdessä FMT:n (laihan ihmisen siirre ylipainoiselle) vähentää painoa ja metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä/muuttujia. Tutkimuksessa käytettiin hyvin (HF) tai vähemmän (LF) fermentoitavia kuituja yhdessä tai erikseen FMT:n kanssa. Suolistomikrobit tuottavat HF:sta terveysvaikutteisia, lyhytketjuisia rasvahappoja, kun taas LF:t toimivat niin, että ne sitovat itseensä nestettä ja sitä kautta parantavat suoliston läpäisyaikaa ja ruuansulatusta. Kuuden viikon jälkeen FMT-LF ryhmässä insuliiniherkkyys parani. Painossa ei tapahtunut muutoksia. Kun tutkittavia seurattiin vielä 6 viikkoa lisää, LF ryhmässä (joilla siis ei FMT) paino tippui ja HF ryhmässä verenpaine laski. Jos ajatellaan ylipainoa, niin kuidut voisivatkin olla parempi vaihtoehto painonhallinnassa kuin FMT. Vaikkakin diabeetikoiden kannalta on tärkeää, että FMT paransi insuliiniherkkyyttä.

Suomalaisessa Perttu Arkkilan johtamassa tutkimuksessa tehtiin FMT IBS potilaille. 12 viikon jälkeen jotkin IBS:n oireet vähenivät hieman, mutta väheneminen oli ohimenevää. Samanaikaisesti masentuneisuusaste väheni hieman, mikä on tietysti hyvä uutinen. Tutkimuksen perusteella kertaluontoisesti tehtävää FMT:tä ei suositella IBS:n hoitoon. Yhtenevästi suomalaistutkimuksen kanssa, ulkomainen Marla J Kellerin johtama tutkimus ei kyennyt osoittamaan, että FMT olisi auttanut IBS-potilaiden oireisiin.

Useiden tutkimusten mukaan Akkermansia muciniphilan määrän tiedetään olevan vähäisempi ihmisillä, joilla tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD ja IBS), lihavuutta tai diabetes. Hiirillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että suun kautta suolistoon annosteltu A. muciniphila parantaa insuliiniherkkyyttä, vähentää tulehdusta sekä lisää energiankultusta ja painonpudotusta. Vaikka ei aivan täysin tiedetä mekanismeja, joiden kautta A. muciniphilan terveysvaikutukset välittyvät, on bakteerin pinnalta löydetty Amuc_1100-niminen proteiini, joka yhden tutkimuksen mukaan vähentää tulehdusta. Sen lisäksi yhdessä hiiritutkimuksessa on osoitettu, että P9-niminen peptidi eli lyhyt aminohappoketju, jota A. muciniphila erittää, paransi sokeriaineenvaihduntaa ja auttoi painonhallinnassa.

Tietojeni mukaan A. muciniphilan terveysvaikutuksista ihmisillä on tehty vain yksi kliininen tutkimus (https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02637115). Tutkimuksessa ylipainoiset ihmiset, joilla oli metabolinen oireyhtymä nauttivat elävää tai pastöroitua A. muciniphila-valmistetta kolmen kuukauden ajan. Tutkimusjakson lopussa havaittiin, että erityisesti pastöroitu valmiste vähensi tulehdusta, paransi insuliiniherkkyyttä ja vähensi hieman kehon rasvamassaa. Hiljattain Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (engl. European Food Safety Authority, EFSA) on hyväksynyt pastöroidun A. muciniphilan. Tieteellinen puskaradio kertoo sen tulevan pian markkinoille ensimmäisenä ”uuden sukupolven probioottina”.

Faecalibacterium prausnitziin määrän on osoitettu olevan alhaisempi IBD-potilailla ja muutamissa tutkimuksissa ihmisillä, joilla on rasvamaksa. Hiirikokeissa on osoitettu, että F. prausnitzii suojaa koliitilta, ja omassa tutkimuksessamme kyseinen bakteeri vähensi maksan rasvaisuutta. Osa F. prausnitziin terveysvaikutuksista voi selittyä sillä, että se tuottaa ravinnon kuidusta lyhytketjuisia rasvahappoja. Näiden tiedetään muun muassa hillitsevän tulehdusta ja parantavan aineenvaihduntaa. Kannattaa siis syödä paljon kuitupitoisia vihanneksia! Lisäksi on osoitettu, että F. prausnitzii tuottaa tulehdusta hillitseviä asetyylisalisyylihappoa ja sikimihappoa sekä koliitin oireita vähentävää MAM-proteiinia. Jää nähtäväksi, voisiko MAM-proteiinista joskus tulla toimiva lääke koliittiin. Tietojeni mukaan on meneillään kliininen ihmiskoe, jossa tutkitaan, voiko F. prausnitzii parantaa sokeriaineenvaihduntaa (https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT04938843).

Prevotella copria pidetään kuidusta tykkäävänä ”hyvisbakteerina”, jonka määrä on alhaisempi ihmisillä, joilla on länsimainen ja niin sanottu huono, kuituköyhä ruokavalio. Yli tuhat ihmistä käsittävässä aineistossa havaittiin, että P. copri voisi olla yhteydessä parempaan sokeriaineenvaihduntaan. Yhden tutkimuksen mukaan tämä voisi selittyä sillä, että P. copri lisää maksassa sokerin varastoitumista glykogeeninä. On myös mielenkiintoista, että muutamassa ihmistutkimuksessa on havaittu, että mitä enemmän suolistossa on Prevotellaa, niin sitä paremmin onnistuu painonpudotus ravitsemusmuutoksen seurauksena. Tällaiset havainnot voivat tulevaisuudessa johtaa siihen, että on mahdollista tunnistaa suolistomikrobiston koostumuksen perusteella ihmisiä, joille tietynlainen dieetti tepsii painonhallinnassa.

Hiirikokeessa P. copri DSM 18205-bakteerikannan havaittiin parantavan sokerinsietokykyä. On kuitenkin osoitettu, että tietyt P. copri bakteerikannat voivat saada aikaan ei-toivottuja vaikutuksia. Esimerkiksi P. copri CB7-kannan on osoitettu hiirikokeissa lisäävän insuliiniresistenssiä, tulehdusta ja koliitin oireita. On siis tärkeää tutkia useita P. coprin kantoja ennen kuin sitä voidaan turvallisesti pitää ”uuden sukupolven probioottina”.

Eubacterium halliin monet terveysvaikutukset voivat selittyä sillä, että se tuottaa ravinnon kuiduista lyhytketjuisia rasvahappoja. On osoitettu, että E. halliin määrä on vähentynyt potilailla, joilla on IBD, IBS ja diabetes. Hiirikokeissa E. hallii on parantanut insuliiniherkkyyttä ja tehostanut aineenvaihduntaa. Tietojeni mukaan tällä hetkellä on menossa kliininen ihmiskoe, jossa tutkitaan E. hallii valmisteen turvallisuutta sekä sen vaikutuksia insuliiniherkkyyteen ja sokerinsietokykyä kuvastaviin muuttujiin (https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT04529473).

Loppusanoina, että vaikka monet tutkimustulokset ovat lupaavia, tarvitaan vielä paljon lisätutkimusta siitä, miten tieteellistä tietoa mikrobeista voidaan hyödyntää sairauksien parantamisessa. Lupaavimmalta ”uuden sukupolven probiootit” näyttävät diabeetikoiden ja insuliiniresistenttien kannalta. Oma (ja monien muiden) toive on siinä, että mikrobeja voitaisiin käyttää diagnostiikan välineenä, kuten kirjoitin yllä Prevotellasta. On mahdollista, että tulevaisuudessa mikrobiston koostumuksen perusteella voidaan suunnitella personoituja hoitokeinoja tietystä sairauksista tai terveyden häiriötiloista kärsiville.